Punktiopäivä

Nyt se on takana! Eilen kävin punktiossa, jota jännitin etukäteen jonkin verran. Maanantai iltana olin vielä iltavuorossa töissä ja pikkuhiljaa illan aikana olo muuttui koko ajan kurjemmaksi ja kurjemmaksi. Munasarjat tuntui niin raskailta ja joka askeleella sattui. Tuntui että ei oikein pystynyt seisomaan tai kävelemään kunnolla suorassa hyväryhtisenä vaan koko ajan oli lievä etukeno. Vatsakin oli normaalia turvonneempi. Siinä sitten pikkuhiljaa aloin huolestumaan, että nytkö se alkaa kehittämään sitä hyperiä, sillä olin pistänyt pregnylin edellisenä iltana. Kotiin päästyäni olin ihan surkeana, mutta onneksi yön aikana vointi parani ja tiistai aamuna heräsin oikein hyvävointisena.

Meillä piti olla sairaalassa jo klo 9, joten aamulla ei onneksi ehtinyt stressata hirveästi. Muutenkin tuntui, että ei enää osannut oikein jännittää. Vietiin miehen siemennestenäyte itse mukana kotoa ja meidät ohjattiin heräämöön valmisteluita varten. Tuntui hassulta olla itse potilaan asemassa, sillä yleensä se olen minä, joka ohjaa potilaan omalle paikalle, antaa vaatteet, tarkistuttaa rannekkeet jne. Täytyy myöntää että olen itse mieluummin se, joka laittaa kanyylin, kuin se pistettävä! Näin jälkikäteen se taisi olla kipein hetki koko punktiossa. Esilääkkeiksi sain vähän miedompia kipulääkkeitä, sekä diapamin, joka meni kyllä melko nopeasti päähän. Mies silitteli mun päätä ja yhtäkkiä alkoi väsyttään ihan hulluna ja taisin ehkä nukahtaa hetkeksi, ennen kuin oli aika siirtyä toimenpidehuoneeseen.


Punktion suoritti minun lempilääkäri, joten sekin jo rauhoitti kummasti. Sain kipulääkettä suonensisäisesti ja lisäksi kohdunkaulaa puudutettiin. Itse punktio ei sattunut juuri ollenkaan. Ihan pieni nipistys vain tuntui pistohetkellä. Munarakkuloita löytyi muistaakseni 10 yhteensä. Ennen kotiinlähtöä sain kuitenkin kuulla, että vain 5 munasolua saatiin kerättyä. Hieman jäi harmittamaan, sillä todennäköisesti kaikki ei hedelmöity ja lähde jakautumaan oikein. Torstaina sitten selviää, että onko mitään siirrettävää ja saatiinko pakkaseen mitään. Voi olla, että pieni itku pääsee jos pakkaseen ei saada mitään, sillä ei huvita ihan heti käydä uutta ivf:ää läpi.

Punktion jälkeen sain vielä vähän suun kautta kipulääkettä, juotavaa ja kävin wc:ssä ennen kuin sain luvan lähteä. Koko päivän tuntui enemmän tai vähemmän kramppeja vatsassa. Söin päivän aikana buranaa ja panadolia maksimit ja silti ei ollut yhtään hetkeä, ettei vatsa olisi ollut kipeä. Vasta nyt tänään tuntuu, että kyseiset lääkkeet vievät kivun lähes kokonaan pois. Eilinen meni lepäillessä ja päiväunia ottaessa. Oli ihanaa viettää aikaa miehen kanssa, sillä hänellä on ollut viime aikoina niin kiire töissä, että yhteinen aika on ollut kortilla.

Nyt jäädään odottelemaan jännityksellä huomista. Siellä pitäisi vielä olla ainakin yksi lupaava alkio jakautumassa, sillä ei ole tullut puhelinsoittoa :D Lupasivat soittaa heti jos näyttää siltä, ettei ole mitään siirrettävää. Nyt pitää varmaan alkaa pakkailemaan tavaroita tulevaa muuttoa varten, jotta saisi jotain muuta ajateltavaa.