Hämmennys

Soitin eilen aamulla tk:n ja kysyin, voisiko lääkäri kirjoittaa minulle antibiottireseptin virtsatieinfektioon ilman, että käyn viemässä näytettä, sillä oireet olivat niin selvät. Puhelimessa ollut hoitaja oli sitä mieltä, että koska minulla ei ole ollut niin moneen vuoteen kyseistä infektiota, minun tulisi käydä antamassa näyte ensin. Pyöräilin vesisateessa labraan ja takaisin. Hieman myöhemmin tarkistin Omahoidosta vastauksen ja se oli negatiivinen! Leukkaritkaan eivät olleet koholla, joten tuskin siis olisi mitään väärää negaa. Vastauksesta jäikin sitten iso hämmennys, sillä virtsaaminen kirveli ja sattui alavatsaan niin, että irvistytti ja tuntui että virtsaamisentarve oli myös tiheentynyt.

Eilen ja tänään kirvely/kipu on kuitenkin ollut vähäisempää kuin viikonloppuna. En kyllä vieläkään tiedä mistä tämä johtuu. Tuorein veikkaus on, että voisiko vähän tätä pikkuhousuihin tulevaa lutinus-mönjää päästä nousemaan välillä virtsaputkeen ja -rakkoon ja se siellä ärsyttäisi. Tämä on täysin oma heitto vain, eikä perustu mihinkään lähteeseen, tai toisen ihmisen kokemukseen. Tiheentynyt virtsaamisentarve selittyisi runsaammalla juomisella.

Nyt on siis PP5 ja olo on ihan hyvä. Aiemmin mainitsemani oireet lutinuksesta ovat pikkuhiljaa lieventyneet, ilmeisesti kroppa alkaa tottumaan paremmin hormoniin. Sivuvaikutuksia edelleen on, mutta nyt niiden kanssa on helpompi elää. Mitään kovin kummoisia kipuja ei enää ole, sillon tällöin vain vihloo/pistää/jomottaa. Olen ottanut urheilun suhteen kevyesti siitä asti kun aloin pistämään gonal-F:ää, sillä pelkäsin niin kovasti hyperiä. Nyt alkionsiirron jälkeen on ollut niin ikävä olo ja kipuja, etten ole voinut sen vuoksi tehdä oikein mitään. Tänään aamupäivällä laitoin pitkästä aikaa lenkkarit jalkaan ja käytiin koiran kanssa juoksemassa. Teki kyllä hyvää, sekä minulle että koiralle, eikä mitään kipuja tuntunut. Koirakin on nukkunut koko päivän sen jälkeen, eikä ole yrittänyt houkutella leikkimään tai kerjännyt rapsutuksia. Huomenna ajattelin mennä käymään salilla, joten pikkuhiljaa normaali elämä lähtee taas käyntiin.

Fiilis siitä, että tärppääkö tässä kierrossa vaihtelee koko ajan. Eilen aamulla (pp4) heräsin voimakkaaseen vihlontaan alavatsalla ja ajattelin, että nyt se kiinnittyi. Pian sen jälkeen itsesuojeluvaisto iski takaisin päälle ja tuli vahvasti sellainen olo, että en voi olla raskaana. En uskalla kovin toiveita nostattaa, vaikka nyt on varmasti paras sauma koko yrityshistorian aikana raskautumisen suhteen. Sain luvan testata jo pp10, mutta eikö se ole aika aikaisin? Toki siinä saattaa raskaus näkyä jo, mutta yleensä ilmeisesti on ohjattu testaamaan pp12-14. No joka tapauksessa en varmaan malta odottaa ainakaan sitä pitemmälle. Nyt myös jännittää se, että jos en tule raskaaksi ja kuukautiset alkavat, tuleekohan tässä kierrossa sitä tiputteluvuotoa. Minulla on koko ajan ollut se tunne, että vuoto on johtunut jotenkin keltarauhasesta, vaikka reilu vuosi sitten arvo oli normaali. Nyt jos tiputteluvuoto jää pois, niin se varmaan johtuu lutinuksesta, mikä tukisi omaa intuitiota.

Koitan stressata mahdollisimman vähän. Täysin stressaamattahan tässä ei vain yksinkertaisesti voi olla :)

PP3 ja virtsatieinfektio?

Loistava ajankohta virtsatieinfektiolle. Eilen aamulla alkoi tuntumaan alavatsalla voimakasta kipua virtsaamisen yhteydessä, mutta ajattelin että se jotenkin vielä liittyy näihin muihin kipuihin, mitä minulla on ollut. Pikkuhiljaa siihen sitten alkoi tulla myös kirvely mukaan ja päivän mittaa virtsaamisen tarve tiheni selvästi. Minulla oli VTI joskus vuosikausia sitten ja oireet tuntuvat nyt ihan samalta. Just my luck. 

Muuten en olisi huolissani pätkääkään ja menisin rauhassa vasta huomenna tk:n selvittämään asiaa, mutta toki tämä alkionsiirto alkoi nyt huolettamaan. Oireiden kanssa pärjäisin tämän päivän kotona ihan varmasti, vaikka vessassa irvistyttääkin. Soitin päivystykseen, että kannattaako minun tulla sinne jo nyt tänään jonottamaan koko päiväksi, että jossain välissä pääsisin jättämään sen pissanäytteen. Saan kuulema itse päättää, sillä alkion siirron vuoksi he voisivat harkita hoitavansa minua jo tänään sunnuntaina. Puhelimessa ollut hoitaja oli kuitenkin sitä mieltä, että jos oireiden kanssa pärjään, niin voisin odottaa myös huomiseen ja mennä tk:n aamulla. Samaa ajattelin itsekin, että tuskin tässä nyt yhdellä päivällä on hirveästi vaikutusta. Varsinkin kun tässä menisi varmasti pitkälle iltapäivälle/iltaan ennen kuin minua edes hoidettaisiin vähäisen kiireellisyys-asteen vuoksi.

Viime yönä tuntui etten millään saa nukahdettua ja kello oli jo melkein kolme, enkä ollut vieläkään nukahtanut hetkeksikään. Turhautti niin paljon, sillä olin ollut suurimman osan päivästä todella väsynyt (erityisesti muutama tunti lutinuksen jälkeen), vaikka olin nukkunut edellisenä yönä kellon ympäri. Ajattelin että kun laitan illalla päivän viimeisen lääkkeen, niin väsy iskee varmasti 0,5-1 tunnin päästä. No ei iskenyt. Siinä sitten klo 3 päätin nousta ylös ja lähteä kauppaan. Rakastan sitä, että puolen kilometrin päässä on 24h auki oleva kauppa! Kävin hakemassa karpalomehua ja sitä sitten litkin aamun tunteina, ennen kuin painuin takaisin sänkyyn. En tiedä ehtikö se vielä vaikuttaa ja kuinka paljon hyötyä siitä ylipäätään on, mutta tänä aamuna ei kirvellyt ja sattunut aivan yhtä paljon kuin eilen. En osaa kuitenkaan nyt päättää, että mitä tekisin sen päivystyksen suhteen :/

Nyt minäkin saan laskea piinapäiviä

Eli pp2 menossa. Aloitin lutinuksen käytön siirtopäivän iltana ja voi kauhea kuinka paljon siitä tulee sotkua. Saa kyllä olla koko ajan pikkuhousunsuoja paikoillaan. No tämä ei kuitenkaan tullut täysin yllätyksenä, sillä olin lukenut asiasta jo aiemmin, mutta ärsyttää joka tapauksessa. En ollut ollenkaan perehtynyt lääkkeen mahdollisiin haittavaikutuksiin ennen käytön aloittamista ja eilen aloin ihmetelä, että miksi minulla on vähän väliä pää kipeä, maha kipeä, etovaa oloa ja pää ihan sumuinen. Tuntuu että on unelias olo ja vaikea keskittyä välillä. Eilen sitten tarkistin lääkkeen sivuvaikutukset ja kappas, kaikki edellä luettelemani ovat niitä yleisimpiä haittavaikutuksia. Onneksi panadol auttaa melko hyvin näihin oireisiin ja muutenkin ne vähän tulevat ja menevät riippuen siitä, milloin olen lääkkeen edellisen kerran laittanut. Ehkä tästä siis selvitään.

Torstaina alkion siirrossa siis lääkäri kirjoitti minulle loppuviikon sairaslomaa, sillä käveleminen kävi sen verran kipeää ja työssäni joudun olemaan paljon jalkeilla. Perjantaiaamuna vointi oli kuitenkin niin hyvä ja suht kivuton, etten millään kehdannut jäädä sairaslomalle, vaan menin iltavuoroon töihin. Ei mennyt kovin kauaa kun alkoi kaduttamaan, sillä alavatsa tuli kipeäksi kaikesta kävelystä. Panadol onneksi lievitti kipua niin, että pystyin paremmin tekemään töitä loppuillan. Sovimme yöhoitajan kanssa että minä kuulostelen yön vointia ja soitan aamulla jos en ole tulossa aamuvuoroon. Aamulla herätessäni vatsa oli niin kipeä (vaikka olin ollut levossa jo monta tuntia), että päätin jäädä kotiin. Tuntui että en millään pääse takaisin uneen, kun missään asennossa ei ollut hyvä olla ja vasta noin tunnin päästä lääke alkoi vaikuttamaan sen verran, että sain nukahdettua. Nyt tässä taas popsitaan panadolia maksimiannoksilla.

Minulla on ensi viikko kesälomaa, joten käytännössä loma alkoi nyt pari päivää etuajassa. Päivän kysymys: Tiedättekö mitä hoitoalan ihmiset tekevät lomalla? Vastaus: Me lakataan kynnet, eikä leikata niitä, sillä arkena nämä asiat ei onnistu :)

Ne tykkäs toisistaan sittenkin!!!

Nimittäin minun munasolut ja miehen siittiöt! Niin kuin jo mainitsin, munasoluja saatiin kerättyä vain 5, vaikka rakkuloita oli tuplasti enemmän. Niistä viidestä kuitenkin 4 hedelmöittyi ja kaikki hedelmöittyneet olivat top-alkioita, joten ei voi kuin olla tyytyväinen. Yksi alkio siirettiin tänään ja loput kolme pakastettiin erillisinä tulevaisuutta varten. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan on tosi optimistinen olo raskautumisen suhteen. Toivottavasti nyt ei tiputa kovin korkealta sitten.

Kotimatkalla kävin ostamassa mansikoita
juhliakseni hyvin sujunutta päivää

Kerroin vatsakivusta ja tärinäkivusta lääkärille ja hän kirjoitti minulle sairaslomaa loppuviikon. Jonkin verran nestettä oli kertynyt fossa douglasiin, mutta ei kuulema vaikuttanut siltä, että kovin suuret todennäköisyydet hyperille olisi. Nyt vaan jäin vähän miettimään, että kehtaanko ottaa töistä saikkua pe-su, sillä todennäköisestihän minun tilalle ei ketään saada ja muut joutuvat tekemään minunkin työt. Minulla ei ole kuumetta tai mahatautia, mikä varsinaisesti pakottaisi olemaan pois ja hammasta purren varmaan selviäisin työvuorot kipujen kanssa, jos ne pysyvät tälläisinä mitä ne nyt ovat. Tällä hetkellä kaikki liikkuminen/kävely tuntuu vähän ikävältä ja töissä joutuisin kyllä olemaan aika paljon liikkeellä. Levossa kipu on vähän lievempi. Toisaalta en ole ollut sairaslomalla kuin vasta yhden päivän (punktiopäivä) kyseisessä työpaikassa, sillä olen saanut suunniteltua työvuoroni niin, että kaikki hoitojutut ovat tapahtuneet vapaa-ajalla. Taidan katsella vielä tämän illan, että mihin suuntaan vointi kehittyy ja päätän vasta sitten. T: Tunnollinen hoitsu

Here we go now

Nyt alkaa olemaan aika lähteä sairaalaan hakemaan alkio kyytiin. Toivottavasti se tarraa tiukasti kiinni, eikä irroita ainakaan ennen helmikuuta. Hirveästi myös jännittää miten monta alkiota on tällä hetkellä enää pelissä mukana. Jos totta puhutaan, olin jo aivan varma joskus aiemmin, että me ei koskaan saada lasta ja että meidän munasolut ja siittiöt inhoavat toisiansa. Vaikka ne laitettaisiiin samalle maljalle, niin ne varmaan kiertäisi toisensa kaukaa. Ilmeisesti näin ei ole kuitenkaan ollut, sillä ei ole soitettu jäämään kotiin.

Ehdin jo eilen aamulla kirjoittaa että vointi on tosi hyvä ja ei enää juurikaan kipuja. No ei mennyt kauaa, kun olin jo valmis perumaan puheeni. Aamulla otetut särkylääkkeet eivät tuntuneet auttavan juuri ollenkaan ja kivut vain voimistui. Kyllä niiden kanssa pärjäsi kotona levähtäessä, mutta olin todella kiitollinen saamastani sairaslomapäivästä. Tänäänkin on vielä vähän ollut kipuja. Nämä kivut vaan on hieman kummallisia. Tuntuu että se kipu on enemmän ylämahalla ja kaikki tärinä aiheuttaa kipua. Jopa ihan käveleminen. Mitään turvotuksia/hengenahdistusta tai sellaisia ei kuitenkaan ole.

Nyt sormet ristiin, että kaikki menee hyvin. Jännää!

Punktiopäivä

Nyt se on takana! Eilen kävin punktiossa, jota jännitin etukäteen jonkin verran. Maanantai iltana olin vielä iltavuorossa töissä ja pikkuhiljaa illan aikana olo muuttui koko ajan kurjemmaksi ja kurjemmaksi. Munasarjat tuntui niin raskailta ja joka askeleella sattui. Tuntui että ei oikein pystynyt seisomaan tai kävelemään kunnolla suorassa hyväryhtisenä vaan koko ajan oli lievä etukeno. Vatsakin oli normaalia turvonneempi. Siinä sitten pikkuhiljaa aloin huolestumaan, että nytkö se alkaa kehittämään sitä hyperiä, sillä olin pistänyt pregnylin edellisenä iltana. Kotiin päästyäni olin ihan surkeana, mutta onneksi yön aikana vointi parani ja tiistai aamuna heräsin oikein hyvävointisena.

Meillä piti olla sairaalassa jo klo 9, joten aamulla ei onneksi ehtinyt stressata hirveästi. Muutenkin tuntui, että ei enää osannut oikein jännittää. Vietiin miehen siemennestenäyte itse mukana kotoa ja meidät ohjattiin heräämöön valmisteluita varten. Tuntui hassulta olla itse potilaan asemassa, sillä yleensä se olen minä, joka ohjaa potilaan omalle paikalle, antaa vaatteet, tarkistuttaa rannekkeet jne. Täytyy myöntää että olen itse mieluummin se, joka laittaa kanyylin, kuin se pistettävä! Näin jälkikäteen se taisi olla kipein hetki koko punktiossa. Esilääkkeiksi sain vähän miedompia kipulääkkeitä, sekä diapamin, joka meni kyllä melko nopeasti päähän. Mies silitteli mun päätä ja yhtäkkiä alkoi väsyttään ihan hulluna ja taisin ehkä nukahtaa hetkeksi, ennen kuin oli aika siirtyä toimenpidehuoneeseen.


Punktion suoritti minun lempilääkäri, joten sekin jo rauhoitti kummasti. Sain kipulääkettä suonensisäisesti ja lisäksi kohdunkaulaa puudutettiin. Itse punktio ei sattunut juuri ollenkaan. Ihan pieni nipistys vain tuntui pistohetkellä. Munarakkuloita löytyi muistaakseni 10 yhteensä. Ennen kotiinlähtöä sain kuitenkin kuulla, että vain 5 munasolua saatiin kerättyä. Hieman jäi harmittamaan, sillä todennäköisesti kaikki ei hedelmöity ja lähde jakautumaan oikein. Torstaina sitten selviää, että onko mitään siirrettävää ja saatiinko pakkaseen mitään. Voi olla, että pieni itku pääsee jos pakkaseen ei saada mitään, sillä ei huvita ihan heti käydä uutta ivf:ää läpi.

Punktion jälkeen sain vielä vähän suun kautta kipulääkettä, juotavaa ja kävin wc:ssä ennen kuin sain luvan lähteä. Koko päivän tuntui enemmän tai vähemmän kramppeja vatsassa. Söin päivän aikana buranaa ja panadolia maksimit ja silti ei ollut yhtään hetkeä, ettei vatsa olisi ollut kipeä. Vasta nyt tänään tuntuu, että kyseiset lääkkeet vievät kivun lähes kokonaan pois. Eilinen meni lepäillessä ja päiväunia ottaessa. Oli ihanaa viettää aikaa miehen kanssa, sillä hänellä on ollut viime aikoina niin kiire töissä, että yhteinen aika on ollut kortilla.

Nyt jäädään odottelemaan jännityksellä huomista. Siellä pitäisi vielä olla ainakin yksi lupaava alkio jakautumassa, sillä ei ole tullut puhelinsoittoa :D Lupasivat soittaa heti jos näyttää siltä, ettei ole mitään siirrettävää. Nyt pitää varmaan alkaa pakkailemaan tavaroita tulevaa muuttoa varten, jotta saisi jotain muuta ajateltavaa.

Jännitys tiivistyy

Perjantaina kävin kolmannessa ultrassa ja kaikki oli edelleen hyvin. Punktiopäiväksi määrättiin tiistai, jolloin meidän pitää mennä polille jo aamulla hyvissä ajoin. Aiemmin löydetyt 8 munarakkulaa olivat kasvaneet oikein hyvin ja niiden lisäksi oli ainakin yksi vähän pienempi rakkula. Jää nähtäväksi saadaanko siitä kerättyä munasolua talteen. Pistoksia jatketaan edelleen samalla annoksella. Voin vain kuvitella kuinka tukalalta vatsa tuntuu sellaisella, jolla on 20 munarakkulaa kehittynyt, sillä minulla alkaa jo nämä omatkin tuntumaan jossain määrin. Välillä jo kävelemisestä aiheutuva tärinä joka askeleella tuntuu lievästi ikävältä. Turvotusta on hieman ja jomottelua molemmin puolin. Päänsäryt ovat onneksi pikkuhiljaa helpottaneet. Uusimpana oireena on nyt pari päivää ollut arat rinnat. Vähän kyllä ihmettelen, että mistä nuo nyt niin araksi on tullut, sillä olen käyttänyt samoja lääkkeitä samoilla annoksilla jo päälle viikon. Lisäksi valkovuoto on ollut ällöttävän runsasta viime päivinä. En muista, että se olisi koskaan ollut tällaista.

Eilen oli viimeinen pistos gonalia ja tänään otin vielä kaksi suihketta suprecurista, mutta nyt senkin saa lopettaa. Tänä iltana myöhään minun tulee pistää pregnyl ja maanantaina on sitten "lepopäivä ja punktioon henkisesti valmistautuminen" (aka. iltavuoro töissä). Toivottavasti on kiireinen ilta, niin ei ehdi hirveästi stressata tiistaita. Punktio kyllä jännittää näin etukäteen, ei olisi pitänyt käydä lukemassa keskustelupalstoja! :D Saa nähdä kuinka kipeä ja väsynyt oon sen jälkeen, sillä meillä olisi samana iltana vielä tulevan taloyhtiön kokous rakennuttajan toimistolla.

PS. Lisäsin blogin blogloviniin, jos joku sitä käyttää ja haluaa sen kautta seurata. Tuolta oikealta palkista löytyy painike ja tässä tulee vielä osoite https://www.bloglovin.com/blogs/kaks-ilman-kolmatta-12323149